Liikunta ja hyvinvointi liittyvät yhteen
Aikuinen suomalainen istuu noin 7–8 tuntia päivässä. Istumisen vastapainoksi päiviin tarvitaan liikettä ja liikuntaa. Säännöllinen liikunta on hyvinvoinnille yhtä tärkeää kuin monipuoliset ruokatottumukset ja riittävä nukkuminen.
Liikunnan myönteiset vaikutukset ja suoranaiset terveyshyödyt ovat kiistattomat. Liikunta kohottaa kuntoa, ylläpitää toimintakykyä, parantaa vireyttä ja mielialaa, edistää stressinhallintaa ja auttaa monien sairauksien ehkäisyssä ja hoidossa. Liikunta ja terveys käyvät siis käsi kädessä.
Terveysliikuntaa on kaikki sellainen fyysinen aktiivisuus, jolla on myönteisiä vaikutuksia terveyteen ja hyvinvointiin. Liikuntasuositukset kertovat, kuinka paljon liikuntaa tulisi viikoittain harrastaa, jotta se ylläpitäisi tai edistäisi terveyttä. Lapsille, nuorille, aikuisille ja yli 65-vuotiaille on omat suosituksensa.
Tunnetko liikuntasuositukset – paljonko pitäisi liikkua viikossa?
Aikuisen tulisi harrastaa kohtuukuormitteista kestävyysliikuntaa vähintään 2,5 tuntia tai vaihtoehtoisesti raskasta kestävyysliikuntaa vähintään 75 minuuttia viikossa. Lisäksi tarvitaan lihaskuntoa ja liikehallintaa ylläpitävää liikuntaa vähintään 2 kertaa viikossa. Aikuisista vain noin neljännes liikkuu suositusten mukaisesti.
Terveysliikunnan tunnuspiirteitä ovat säännöllisyys, kohtuukuormitus ja jatkuvuus
Säännöllinen ja riittävä liikunta auttaa ehkäisemään sydän- ja verisuonisairauksia, sillä se vaikuttaa myönteisesti moniin näiden sairauksien riskitekijöihin. Säännöllinen liikunta:
● alentaa kohonnutta verenpainetta
● nostaa veren hyvää HDL-kolesterolipitoisuutta
● laskee veren huonoa LDL-kolesterolipitoisuutta
● laskee veren triglyseridipitoisuutta
● parantaa insuliiniherkkyyttä ja sokeriaineenvaihduntaa
● hillitsee elimistön matala-asteista tulehdusta
● auttaa painonhallinnassa
Säännöllisellä ja kohtuukuormitteisella kestävyysliikunnalla, kuten reippaalla kävelyllä, saavutetaan iso osa liikunnan sepelvaltimotaudin vaaraa pienentävästä vaikutuksesta. Myös lihasvoimaharjoittelulla, on suotuisia vaikutuksia useisiin sydän- ja verisuonisairauksien riskitekijöihin.
Paljon liikkuvilla on tutkimusten mukaan alhaisempi verenpaine kuin vähän liikkuvilla ja heillä esiintyy vähemmän kohonnutta verenpainetta. Jos verenpaine on jo lievästi tai kohtalaisesti koholla, reipas puolen tunnin kävelylenkki viitenä päivänä viikossa säännöllisesti toteutettuna voi auttaa verenpaineen hallinnassa.
