Tiedätkö omat kolesteroliarvosi?

Jokaisen aikuisen on hyvä tietää kolesteroliarvonsa, sillä suurentuneesta kolesterolin määrästä verisuonissa voi olla vuosien saatossa paljon haittaa. Muista siis huolehtia itsestäsi myös pintaa syvemmältä; pyydä rohkeasti mittausta ja seuraa omia arvojasi säännöllisesti!

Luonnossa liikkuminen on tärkeää hyvinvoinnin kannalta, mutta kolesteroliarvot voivat olla silti koholla

Tiedätkö omat kolesteroliarvosi?

Jokaisen aikuisen on hyvä tietää kolesteroliarvonsa, sillä suurentuneesta kolesterolin määrästä verisuonissa voi olla vuosien saatossa paljon haittaa. Muista siis huolehtia itsestäsi myös pintaa syvemmältä; pyydä rohkeasti mittausta ja seuraa omia arvojasi säännöllisesti!

Katsoessasi itseäsi peilistä et näe, millaiset kolesteroliarvot sinulla ovat. Et myöskään välttämättä tunne suurentuneita arvoja ikävinä oireina kehossasi. Kolesteroliarvosi voivat olla suurentuneet, vaikka pidät itsestäsi huolta: syöt monipuolisesti, liikut säännöllisesti, et tupakoi ja olet hoikka. Vain mittauttamalla kolesteroliarvosi terveydenhuollossa esimerkiksi terveystarkastuksen yhteydessä voit olla tietoinen tilanteesta ja saada arvokasta tietoa oman kehosi toiminnasta. Kolesteroliarvot mitataan usein verikokeella ja tulokset voivat motivoida tarvittaessa muutoksiin. Jos olet vielä nuori aikuinen, kolesteroliarvojasi ei useinkaan tutkita automaattisesti. Muista siis huolehtia itsestäsi myös pintaa syvemmältä; pyydä rohkeasti mittausta ja seuraa omia arvojasi säännöllisesti!

Finterveys 2017-tutkimuksessa todettiin, että lähes 60 prosentilla 30 vuotta täyttäneistä suomalaisista oli suurentunut veren kokonaiskolesterolipitoisuus (vähintään 5 mmol/l) ja noin puolella oli kohonnut veren haitallinen LDL-kolesterolipitoisuus (vähintään 3 mmol/l). Lähes joka toisella suurentuneita arvoja ei oltu aiemmin todettu. Aiemmin toteamaton kohonnut kolesterolipitoisuus on yleinen etenkin tutkimukseen osallistuneista nuorimmilla eli 30–39-vuotiailla, joilta kolesteroli oli mitattu vain hiukan yli puolelta viimeisen viiden vuoden aikana ja kolmasosalla kolesterolia ei koskaan aiemmin.

Kolesteroliarvoistaan on hyvää olla tietoinen

Jokaisen aikuisen on hyvä tietää kolesteroliarvonsa, sillä kohonneesta kolesterolin määrästä verisuonissa voi olla vuosien saatossa paljon haittaa. Suurentunut kokonais- ja etenkin suurentunut LDL-kolesteroli on tärkeä syy valtimotaudin kehittymiseen sydämessä, aivoissa tai alaraajoissa2.

Mikäli kohonnut kolesteroli huolestuttaa, tai haluat ennaltaehkäistä suurentuneita kolesteroliarvoja, tutustu miten voit vaikuttaa kolesteroliin ruokavalion avulla.

Liikkuminen luonnossa on tärkeää hyvinvoinnin kannalta, mutta kolesteroliarvot voivat olla silti suurentuneet

Korkean kolesterolin haitat

Kolesteroli kertyy verisuonen seinämän sisään vuosikymmenien aikana. Kertyminen on siis hyvin hidasta, mutta voi alkaa jo nuoruudessa. Kolesterolikertymä paksuuntuu suonen sisälle ja voi vähitellen tukkia suonen. Sydämen ja aivojen verenkierron sairaudet yleistyvät voimakkaasti 50 ikävuoden jälkeen1.

Valtimotaudin kehittymiseen vaikuttavat monet riskitekijät, joista useimmat liittyvät elämäntapoihin, joihin voimme vaikuttaa. Suurentuneen veren LDL-kolesterolin lisäksi muita keskeisiä riskitekijöitä sepelvaltimotaudille ovat matala HDL-kolesteroli, kohonnut verenpaine, diabetes, ylipaino, tupakointi ja perinnölliset tekijät. Aivohalvauksille altistavia tekijöitä ovat puolestaan kohonnut verenpaine, diabetes, tupakointi, korkea kolesteroli, sydämen eteisvärinä ja muut sydänsairaudet.1

Sairastumisen vaara lisääntyy jyrkästi, jos sinulla on useita riskitekijöitä. Terveydenhuollossa terveiden aikuisten sairastumisriskiä arvioidaan esimerkiksi FINRISKI-laskurilla2. Riskilaskurin avulla voit myös itse laskea, kuinka kokonaiskolesteroli- ja HDL-kolesteroliarvosi vaikuttavat riskiisi sairastua sydäninfarktiin tai vakavaan aivoverenkiertohäiriöön seuraavan kymmenen vuoden aikana. Terveyden ja hyvinvoinnin laitoksen (THL) FINRISKI-laskuriin pääset tästä.

Alentaja – suositeltu ja tehokas tapa hallita kolesteroliarvoja

Vain alle kolmannes suomalaisista aikuisista käyttää suositeltua, vähintään 60% rasvaa sisältävää, kasviöljypohjaista levitettä leivällä1. Jos kolesteroliarvosi ovat suurentuneet, Suomessa valmistettu Alentaja levitteenä on suositeltu2-6 ja tutkitusti tehokas tapa pienentää veren LDL-kolesterolia. Jokapäiväinen ja riittävä Alentajan käyttö pienentää veren LDL-kolesteroliarvoasi 2-3 viikossa noin 10%. Muista, että teho säilyy niin kauan, kun levitettä käytetään säännöllisesti ja riittävästi. Muista myös terveellisten elämäntapojen sekä monipuolisen ja tasapainoisen ruokavalion merkitys7. Ainoa Suomessa valmistettu kolesterolia alentava levite Alentaja on helppo ja vaivaton tapa pitää itsestään huolta.

 

1 Koponen P, Borodulin K, Lundqvist A, Sääksjärvi K, Koskinen S (toim.). Terveys, toimintakyky ja hyvinvointi Suomessa FinTerveys 2017-tutkimus. Helsinki: Terveyden ja hyvinvoinnin laitos. Raportti 4/2018. Saatavilla internetissä:  www.julkari.fi

2 Dyslipidemiat. Käypä hoito -suositus. Suomalaisen Lääkäriseuran Duodecimin ja Suomen Sisätautilääkärien Yhdistys ry:n asettama työryhmä. Helsinki: Suomalainen Lääkäriseura Duodecim, 2017 (viitattu 15.12.2018). Saatavilla internetissä: www.kaypahoito.fi

3 Diabeetikon ruokavaliosuositus 2008. Suomen Diabetesliitto ry, 2008. Saatavilla internetissä www.diabetes.fi

4 Ruoka sydänterveyden edistämisessä – Sydänliiton ravitsemussuositus. Suomen Sydänliitto ry, 2016. Saatavilla internetissä: www.sydanliitto.fi

5 Ravitsemushoito. Suositus sairaaloihin, terveyskeskuksiin, palvelu- ja hoitokoteihin sekä kuntoutuskeskuksiin. Valtion ravitsemusneuvottelukunta 2010. Saatavilla internetissä: www.evira.fi

6 Syödään yhdessä – ruokasuositukset lapsiperheille. Valtion ravitsemusneuvottelukunta, 2016. Saatavilla internetissä www.julkari.fi

7 European Food Safety Authority: Plant Stanols and Plant Sterols and Blood LDL-Cholesterol. The EFSA Journal (2009) 1175, 1-9.