Dyslipidemioilla tarkoitetaan veren poikkeavia rasva-arvoja:

• kokonaiskolesteroli on yli 5 mmol/l
• LDL- eli ns. huono kolesteroli on yli 3 mmol/l
• HDL- eli ns. hyödyllinen kolesteroli on alle 1 mmol/l miehillä ja alle 1,2 naisilla
• triglyseridipitoisuus on yli 1,7 mmol/l tai
• edellisten yhdistelmä.

Poikkeavat veren rasva-arvot on tärkeä valtimosairauksien kokonaisriskiin vaikuttava tekijä. Myös diabetes ja sen esiasteet, metabolinen oireyhtymä, kohonnut verenpaine, lihavuus ja tupakointi lisäävät vaaraa sairastua sydän- ja verisuonisairauksiin.

Miksi poikkeavien veren rasva-arvojen hoito on tärkeää?

Dyslipidemioiden hoidolla pyritään ehkäisemään valtimosairauksia, joita ovat sepelvaltimosairaus, aivovaltimosairaus ja alaraajojen valtimosairaus eli ns. katkokävely sekä valtimosairauksista johtuvia sydän- ja aivoinfarkteja. Hoito perustuu aina elämäntapamuutoksiin: terveellinen ravinto, säännöllinen liikunta, tupakoimattomuus, liiallisen stressin välttäminen ja riittävä lepo ja uni sekä ylipainoisilla laihduttaminen. Jos elämäntapamuutokset eivät riitä, lääkehoitoa tarvitaan rinnalle, tavanomaisimmin statiineja.

Mistä tiedän ovatko veren rasva-arvoni poikkeavat?

Veren rasva-arvot saadaan selville verikokeella. Ennen verikoetta tulee olla syömättä vähintään 8, mieluiten 12 tuntia. Diagnoosin varmistamiseksi verikoe tulee yleensä tehdä kahdesti.

Poikkeavat veriarvot ovat lähtökohta tarkemmalle valtimosairauksien riskiarviolle. Toisaalta normaalit rasva-arvot eivät merkitse, ettei valtimosairauksien muita riskitekijöitä (muun muassa tupakointi, kohonnut verenpaine) tarvitsisi hoitaa. Hoito perustuu arvioon siitä, kuinka suuri vaara eli riski ihmisellä on sairastua valtimosairauksiin. Riskinarvioon ja erilaisiin riskiryhmiin voit tutustua enemmän Dyslipidemioiden Käypä hoito-suosituksen potilasversiossa.

Kun kokonaisriski on arvioitu, keskustellaan hoitavan lääkäri kanssa asiasta ja päätetään yhdessä, millaisin keinoin veren rasva-arvoja ryhdytään hoitamaan.