Suurentunut veren kolesterolipitoisuus ja kohonnut verenpaine lisäävät vaaraa sairastua sydän- ja verisuonisairauksiin
Suurentunut veren kolesterolin määrä ei välttämättä näy tai tunnu kehossa. Siksi kolesteroliarvot kannattaa selvittää terveydenhuollossa verikokeella ja seurata arvoja säännöllisesti. Kohonnut verenpaine ei myöskään juuri aiheuta oireita. Vaikka kohonnut verenpaine ei yleensä tunnu, siitä on keholle paljon haittaa. Siksi myös verenpaine kannattaa mittauttaa säännöllisesti terveydenhuollossa ja verenpainetta tutkittaessa ja hoidettaessa myös kotona.
Kohonneiden veren kolesteroliarvojen hoidolla pyritään ehkäisemään valtimosairauksia. Valtimotauti tarkoittaa verta kuljettavien valtimoiden ahtautumista, jonka seurauksena veren kulku suonessa heikkenee. Ahtautuminen syntyy vähitellen, kun kolesterolia kertyy valtimoiden seinämään. Ajan myötä nämä kolesterolikertymät eli plakit kasvavat ja pullistuvat ahtauttaen valtimoita ja haitaten siten veren virtausta. Plakki saattaa revetä, jolloin paikalle kertyy verihyytymä, joka nopeasti ahtauttaa tai tukkii valtimon kokonaan. Sen seurauksena veren virtaus valtimossa nopeasti heikkenee tai pysähtyy kokonaan. Pienentämällä veren kokonais- ja LDL-kolesterolipitoisuutta voidaan vähentää kolesterolin kertymistä ja saada jo syntyneitä ahtaumia pienenemään.
Myös kohonnutta verenpainetta hoidetaan, koska se vuosien mittaan rasittaa valtimoita ja sydäntä. Seurauksena voi olla valtimotauti, joka voi aiheuttaa sydäninfarktin tai aivohalvauksen. Kohonneen verenpaineen vaikutus näiden sairauksien vaaraan riippuu suuresti siitä, onko muita valtimotaudin riskitekijöistä. Verenpaineen aiheuttamien sairauksien vaara lisääntyy huomattavasti, jos tupakoi, veren kolesteroliarvo on suurentunut ja jos on diabetes tai muu sokeriaineenvaihdunnan häiriö. Kohonnut verenpaine rasittaa sydäntä, joka joutuu työskentelemään jatkuvasti normaalia enemmän. Tällöin sydänlihas paksunee ja lopulta väsyy, minkä seurauksena syntyy sydämen vajaatoiminta.
